Pu­he kun­nan­val­tuus­tos­sa Soi­sa­lo-opis­tos­ta.

Kaisa Korhonen, puhe kunnanvaltuuston kokouksessa 19.12.2016

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja lehteriyleisö

Tilanne, johon Soisalo-opiston suhteen on jouduttu, on surullinen ja erityisen harmillinen kansalaisopiston ja taidekoulujen opiskelijoiden kannalta. En tässä puheenvuorossa palaa niihin syihin, jotka tähän ovat johtaneet, enkä ota kantaa siihen, miten kansalaisopiston opinnot jatkossa pitäisi järjestää – kunhan ne varmasti jotenkin järjestetään.

En myöskään pidä sitä puheenvuoroa vapaan sivistystyön merkityksestä, jonka olen täällä valtuustossa säännöllisesti pitänyt. Se lienee kaikille selvää, että kansalaisopistoa tarvitaan. Taiteen perusopetuksessa opiskelee tavoitteellisesti ja opetussuunnitelmaperusteisesti lapsia ja nuoria, jotka tähtäävät mahdollisesti alan ammatteihin. Heidän jatkomahdollisuutensa pitää taata.

Näiden sijaan puhun vain rahoituksesta ja aikatauluista. Niihin perustuen teen esityksen, että tässä kokouksessa ei tehdä päätöstä irtisanoutua neljän kunnan yhteisestä Soisalo-opistosta, vaan valtuusto
1)      päättää, että selvitetään vaihtoehdot ja niiden kustannukset, ja suunnitellaan yhteistyössä jonkun sopivan, lähellä sijaitsevan kansalaisopiston ylläpitäjän kanssa, miten vapaan sivistystyön kurssitarjonta jatkossa järjestetään,
2)      päättää, että suunnitellaan joko edellä mainitun opiston tai muiden toimijoiden kanssa, miten taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukainen opetus- ja kurssitarjonta Leppävirran kunnassa jatkossa järjestetään,
3)      sekä päättää, että Soisalo-opiston ylläpitäjän kanssa sovitaan siitä, miten laajan oppimäärän mukainen taiteen perusopetus turvataan jo aloittaneille opiskelijoille ja miten mahdollisuuksia tarjotaan jatkossa.

Kun nämä on alkuvuodesta selvitetty, valtuusto ehtii vielä sopimuksen mukaisesti maaliskuussa päättää mahdollisesta irtisanoutumisesta. Silloin valtuusto voi tehdä päätöksen valmiimpien suunnitelmien pohjalta kuin nyt.

PERUSTELUT KANSALAISOPISTON OSALTA.

Kansalaisopistotoiminnan rahoituksesta noin puolet tulee valtiolta ja kunta maksaa neljänneksen. Valtionrahoitus tulee oppilaitoksen ylläpitäjälle ja ne lasketaan tuntimäärien perusteella aina syksyisin. Ylläpitoluvat ja niiden muutokset myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jos haluaisimme vaihtaa kunnan alueella järjestettävän opetuksen ylläpitäjää (esim. Kuopion kansalaisopisto, Pieksämäen seutuopisto tai Sisä-Savon kansalaisopisto), meillä pitäisi olla lainvoimaiset valtuustojen päätökset muutoksista jo kesällä, sillä elokuussa niiden tulee olla ministerin hyväksyttävänä, jotta valtionosuuspäätökset ehtivät ajallaan.
Irtisanoutumista koskeva päätös ehtii kyllä, mutta ehtiikö uusi sopimus kevään aikana valmiiksi siten, että kaikkien asianosaisten valtuustojen päätökset ovat kesällä valmiit? Teoriassa kyllä. Kokemukset osoittavat kuitenkin, että kuntien välisissä sopimuksissa on monta hidastetta matkassa ennen kuin kaikki päätökset ovat lainvoimaisia. Siksi olisi varmempaa siirtää irtisanoutuminen maaliskuulle; silloin nähdään ovatko sopimusneuvottelut riittävän pitkällä, että irtisanoutuminen uskalletaan tehdä.

Jos uutta ylläpitäjäsopimusta ei ole syksyllä hyväksytty, mutta olemme irtisanoutuneet entisestä, käy niin, että meidän kuntamme tunteja koskeva valtionosuus katoaa ja ne rahat jakautuvat koko maan kansalaisopistojen kesken. Todennäköisesti emme koskaan saa niitä takaisin. Tätä riskiä ei pidä ottaa – se johtaisi koko opistotoiminnan alasajoon Leppävirralla.
Kansalaisopistoilla on ollut yleensä tapana – vapaan sivistystyön hengessä – ottaa kursseilleen opiskelijoita myös rajojen yli, muiden kuntien puolelta. Tähän ei mikään velvoita, joten irtisanoutumisen jälkeen voidaan rajoja ruveta sulkemaan opiskelijoilta, jotka tulevat opistoalueen ulkopuolelta. Tämä olisi monille Varkaudessa opiskeleville ikävää, koska jotkut erikoiskurssit toteutuvat vain kaupungissa, ja toisaalta muista kunnista käydään myös Leppävirran ryhmissä.

PERUSTELUT TAITEEN PERUSOPETUKSEN OSALTA.

Taiteen perusopetuksesta osa (ns. yleinen oppimäärä) kulkee vapaan sivistystyön rahoituksen kautta. Sen järjestäjänä ovat useimmiten kansalaisopistot tai sitä voidaan tehdä myös esim. yhdistyspohjalta.
Laajaa taiteen perusopetusta rahoitetaan siihen erikseen myönnetyllä tuntiperusteisella valtionosuudella. Se rahoitus on ylläpitäjäkohtainen, eikä siirry ylläpitäjältä toiselle, vaikka opiskelijat siirtyisivät. Uusia rahoituksia tähän ministeriöllä ei ole luvata.
Taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä on monelle jopa ammattiopintoihin johtavaa koulutusta, sitä annetaan Soisalo-opistossa enimmäkseen musiikin (perinteinen musiikkiopisto) ja jonkun verran tanssin alalla.
Käytännössä siis näillä seuduin ainoat vaihtoehdot musiikin ja tanssinopetuksen järjestämiseen ovat joko Soisalo-opisto tai Kuopion konservatorio, (seuraavat löytyvät Ylä- tai Etelä-Savosta, Keski-Suomesta tai Pohjois-Karjalasta) mutta vain Soisalo-opistolla on siihen myönnetyt tunnit eli niin sanotut entiset ”oppilaspaikat” meidän opiskelijoillemme.
Jos Soisalo-opiston sopimus nyt irtisanotaan, on kuitenkin käytännössä pakko neuvotella laajan taiteen perusopetuksen jatkosta Soisalo-opiston kanssa. Jos jatkosopimusta yhteistyöstä ei saada aikaiseksi, nämä niin sanotut ”oppilaspaikat” menetetään kokonaan ja nuoret joutuvat keskeyttämään opintonsa, eikä uusia opiskelijoita voida ottaa.
—-
Kun lautakunta ja kunnanhallitus ovat tehneet esityksensä valtuustolle, näitä aikataulu- ja rahoitusperusteita ei ole riittävästi tuotu esiin. Siksi esitän että valtuusto tekee päätöksensä vasta, kun perustelut ja vaihtoehdot on valmisteltu kunnolla ja voimme luottaa kansalaisopiston ja taideopetuksen jatkuvuuteen.
Emme menetä siinä mitään, jos päätös tehdään vasta maaliskuussa. Sen sijaan, jos toimimme nyt hätäisesti, voimme menettää todella paljon kuntalaisten ja myös kunnan tulevaisuuden ja imagon kannalta.

KIITOS