Kansalaisopisto on suomalaisen sivistystyön aarre, josta voimme olla maailmalla ylpeitä. Meillä perinteiset käsityömenetelmät pysyvät elinvoimaisina ja samalla opimme uusimmat tekniikat. Meillä työelämän ulkopuolella olevatkin voivat oppia nykyaikaista tietotekniikkaa tai uusia kieliä, kuka tahansa voi oppia tiedettä, taidetta ja kulttuuria.
Opiskelu kansalaisopistoissa ylläpitää merkittävästi fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja työkykyä. Opistot lisäävät osallisuutta ja rakentavat kansalaisyhteiskuntaa. Opetusta on pikkukyliä myöten.
Leppävirran kunta irtisanoutui Soisalo-opistosta valtuuston päätöksellä ja sittemmin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti sitoutua Sisä-Savon kansalaisopistoon. Kuntalaiset eivät tätä toivoneet eikä kuntalaisten etu tätä edellyttänyt, vaan opistoa vaihdettiin, jotta päästiin eroon epämukavista hallinnon kiistoista kuntien välillä.
Tavoiteltua edullisuutta tai ennakoitavuutta uusi toimija ei takaa sen paremmin. Mutta vaikka loppuvaiheessa päättäjät ajettiin ratkaisuun turhan kovalla kiireellä, päätös oli laillinen ja demokraattinen.
Uusi toimija on aktiivisesti alkanut suunnitella tulevaa. Kuntalaiset ovat innokkaasti osallistuneet kurssien suunnitteluun, ja ensi vuoden ohjelmasta tulee varmasti hyvä. Toivotan uudelle toimijalle onnea ja sujuvuutta viestikapulan vaihtoon.
Opinto-ohjelman kattavuus riippuu tietenkin ensi sijassa kunnan omista taloudellisista ratkaisuista. Päättäjiltä odotetaan nyt viisautta palauttaa resurssit ja tarjonta aiempien vuosien tasolle tämän taantumavuoden jälkeen. Voimmehan olla edelleen ylpeitä kansalaisopistostamme?
—
Samalla vaihdettiin taiteen perusopetuksen tuottaja aloittelevaan toimijaan. Luovuimme opistosta, jolla on kymmenien vuosien kokemus, opetussuunnitelmat ja osaavat opettajat sekä varma valtionrahoitus. Tätä ratkaisua olisin toivonut lautakunnan harkitsevan tarkemmin. Taiteen perusopetuksen käynnistäminen vaatii työtä ja lisäresursseja, käytäntöjen ja opetussuunnitelmien rakentamista ja henkilökunnan rekrytointia. Ne eivät käy hetkessä.
Taiteen perusopetus on tavoitteellista opiskelua, ei vain harrastelua. Laajaan taiteen perusopetukseen, eli tässä tapauksessa musiikkiopistoon, meillä ei otettu tänä syksynä lainkaan uusia opiskelijoita eikä minkäänlaista päätöstä jatkosta ole tehty. Musiikin ammattiopintoihin hakeudutaan lähinnä taiteen perusopetuksen kautta. Siksikin pitää varmistaa Leppävirran lapsille ja nuorille mahdollisuus opiskella myös musiikkia tavoitteellisesti.
Tänä syksynä taidealan yliopisto-opinnot aloittavalle nuorelle leppävirtalaiselle sanottiin vähän epäillen, että ainahan pikkukylässä voi olla luokan paras, mutta vasta korkeakoulussa osaaminen punnitaan. Opiskelutovereiden joukossa hän on kuitenkin pärjännyt mainiosti, koska teoria, materiaalit ja tekniikat ovat hyvin hallussa. Tämä pikkukylän nuori on käynyt Soisalo-opiston kuvataidekoulun.
Onhan meidän nuorillamme jatkossakin mahdollisuus taiteen perusopetukseen ja jatko-opintoihin? Pärjääväthän meidän pikkukyliemme nuoret edelleen tasavertaisesti kaupunkilaisten joukossa